Music Survey-put your player to shuffle
Put Your Ipod on shuffle and write the song title:
My name is: Tokyo - Yui
I: Guardians of fate - Ensiferum
I love: The Land of ice and snow - Stratovarius
I hate: If everyone cared - Nickelback
I care about: Spiral - L'arc~en~ciel
He/She: It's all right - yui
My Favorite Show Is: Motteke sailor fuku
My Favorite Book is: Elvenpath - Nightwish
My Favorite Drink Is: Lizard - D'espairsRay
How Was Your...
Day: The country song - Seether
Night: Bad reputation -Joan Jett & the blackhearts
Breakfast: Round and Round - L'arc~en~ciel
Lunch: One's Life - Panic channel
Dinner: Cassis - The gazette
Year: I remember you - Yui
Last Christmas: Summer dive -An cafe
Last Car: Rescue - Kat-tun
Describe Your...
House: Replay - SHinee
Room: Rip out the wings of a butterfly - HIM
Current Outfit: Oblivious - Gackt
Appearence: Perfect strangers -deep purple
Hair: By the way - RHCP
Nails: Smoke on the water - Deep purple
Eyes: Fallen Seether
Best Friend: Nakanaide- stereopony
Mom: Link-kiss-mix - L'arc~en~ciel
Sisters: Carry on my wayward son - Kansas
Brother: Trust - L'arc~en~ciel
Dad: Daybreak's bell - L'arc~en~ciel
Kitchen: Wish I had an angel - Nightwish
Current Jewelry: Haru, sakura no koro - Alice nine
Future Death: Sunadokei - L'arc~en~ciel
Instant Messanger Screen Name: Boku wa shitteru - Miyavi
Current Bra/Undies: Cross game- Alice nine
Purse/Wallet: Hanbunko - Stereopony
Current Perfume: I know - Yui
Boyfriend/Girlfriend: My mistake - Stereopony
Kisses: Kamisori - Breakerz
Hugs: Screen - D'espairsray
Love: xxx - L'arc~en~ciel
Questions:
Where Are You? With u - Bi/Rain
What Are You Watching? Stay the ride alive - Gackt
Who Do You Love? World is yours - Yamashita Tomohisa
Why Are You Still Alive? Oh! Plz - M.C the max
What Color Is Your Hair? Farewell - Gackt
What Color Are Your Eyes? Behind blue eyes - Linking park Osuva xD
Do You believe in the Easter Bunny? Rainisim - Bi/Rain
How Much Money Do You Have? Blood diamond - Yamashita Tomohisa
How Many Friends Do You Have? Ito-chi - the gazette
How Old Are You? Jelly fish - Alice nine
Are You Currently Wearing Socks? Regret - the gazette
When Was the Last Time You Saw Your Dad? Tale of revenge - ensiferum xDD
Have You ever Kissed Someone Of the Same Sex? Hurry xmas - L'arc~en~ciel
Have You Ever Watched the Sun Set? Ring ding dong - SHinee
Do You Like Orange Juice? Far away - Nickelback
What Color Is Your Room? Breaking the Law - Judas priest
How Many Boyfriends/Girlfriends Have You Had This Year? Aozora very good days - stereopony
Why Are You Taking This Survey? Damned - D'espairsRay
Where Is Your Cell Phone? Bad to the bone - George Thorgood
Do You Even Have a Cell Phone? Kiss me twice, Kiss me deadly - Alice nine
When Was The Last Time It Snowed? Sayonara - Gackt
Is It Cloudy Outside? robust conviction - Girugamesh
Do You Wear Glasses? Rocker - the 69 eyes
When Was The Last Time You Took A Shower? Hollow - D'espairsRay
Do You Feel...
Depressed? Sleep walking - Yamashita Tomohisa
Happy? 100 pararythyms - Stereopony
Concerned? Holy diver - Dio
Mad? Peacefuldays - Kat-tun
Content? Tokyo sinfonietta- Yamashita Tomohisa
JJ over and out!
19.8.2012
Terveiset Vaasasta!
Noh.. Täällä sitä nyt ollaan omassa pikku opiskelija boksissani, kaikki tavarat on purettu ja huoneestakin tuli heti kodikas kun sai kaikki japanilaisten bändien keikoilta hommatut julisteet, sekä anime julisteet seinille. On Miyavia, Muccia, Gacktiä, D'espairsRayta, you name it.
Tosiaan juu keskiviikkona aloitan japanologian opiskelut Yo:n jalan jäljissä Fria Kristliga Folkhögskolanissa, sitä täällä intoa piukassa odotellessa. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen toivonut kouluni alkavan pian, hieman orpo olo on kyllä täällä Vaasassa ollessani, sillä kaikki ihmiset jotka täältä tunnen ovat juuri Japanissa ( olen hieman kateellinen myönnettäköön). Tänään kävin vähän tutkiskelemassa tätä mestaa ja myöskin tietenkin missä kouluni sijaitsee, olinhan hiukan eksyksissä ensi alkuun, muttä kyllä se siitä sitten omalla oppaan suuntavaistolla löytyi ja löysin myöskin takaisin kämpille :) Yo jos lukee tätä ja Honya myös luultavammin kyysenalaistavat heti, että niin JJ mikä Helv. Suuntaivaisto, muutaman kerran on siis ollut AIKONIN jäsenistöllä paikat hukassa ja tällöin on kuultu minun suustani legendaariset "Hei mun vaisto sanoo että se on tuolla päin!" mutta toimii se siis näköjään joskus.
Mutta juu ensiviikonlopuksi täytyy vissiin eksyä kotia päinkin, koska rakas 6 vuotias kummityttöni ja meidän anime/Japani/Cosplay juniori jäsenemme A:ksi kutsuttakoon pelkää minun unohtavan hänet ja lupaukseni ottaa hänet Pikachuksi pukeutuneena Traconiin 8.9. joten palailen taas karhujen valtakuntaan eli satakuntaan käväisemään hänen kanssaan vanhan kotipaikkani markkinoilla ja vakuuttelen etten häntä hevillä unohda, sekä että kyllä olemme edelleen menossa Traconiin. Enhän minä turhaan ole vääntänyt Chidori Kanamen pukua, eli jos siis Chidori-täti ja pikku Pikachu tulevat vastaan niin moikkailemaan saa ihan vapaasti tulla ja toivon myös kaiken sujuvan hyvin sillä Tracon tulee olemaan A:n ensimmäinen coni, joten haluan tehdä siitä hänelle ikimuistoisen kokemuksen, joka saa häntä jatkamaan kiinnostustaan Japanista/Animesta, sekä Cosplaystä. Ja mikäli et pääse Traconiin niin äläs huoli minä ja A kirjoitamme siitä yhdessä blogiin, tai siis minä kirjoitan ja A kertoo millaista siellä oli :) Tietenkin kirjoitan itse myös ettei A pelkästään kaikke sanele.
JJ over and out!
Tosiaan juu keskiviikkona aloitan japanologian opiskelut Yo:n jalan jäljissä Fria Kristliga Folkhögskolanissa, sitä täällä intoa piukassa odotellessa. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen toivonut kouluni alkavan pian, hieman orpo olo on kyllä täällä Vaasassa ollessani, sillä kaikki ihmiset jotka täältä tunnen ovat juuri Japanissa ( olen hieman kateellinen myönnettäköön). Tänään kävin vähän tutkiskelemassa tätä mestaa ja myöskin tietenkin missä kouluni sijaitsee, olinhan hiukan eksyksissä ensi alkuun, muttä kyllä se siitä sitten omalla oppaan suuntavaistolla löytyi ja löysin myöskin takaisin kämpille :) Yo jos lukee tätä ja Honya myös luultavammin kyysenalaistavat heti, että niin JJ mikä Helv. Suuntaivaisto, muutaman kerran on siis ollut AIKONIN jäsenistöllä paikat hukassa ja tällöin on kuultu minun suustani legendaariset "Hei mun vaisto sanoo että se on tuolla päin!" mutta toimii se siis näköjään joskus.
Mutta juu ensiviikonlopuksi täytyy vissiin eksyä kotia päinkin, koska rakas 6 vuotias kummityttöni ja meidän anime/Japani/Cosplay juniori jäsenemme A:ksi kutsuttakoon pelkää minun unohtavan hänet ja lupaukseni ottaa hänet Pikachuksi pukeutuneena Traconiin 8.9. joten palailen taas karhujen valtakuntaan eli satakuntaan käväisemään hänen kanssaan vanhan kotipaikkani markkinoilla ja vakuuttelen etten häntä hevillä unohda, sekä että kyllä olemme edelleen menossa Traconiin. Enhän minä turhaan ole vääntänyt Chidori Kanamen pukua, eli jos siis Chidori-täti ja pikku Pikachu tulevat vastaan niin moikkailemaan saa ihan vapaasti tulla ja toivon myös kaiken sujuvan hyvin sillä Tracon tulee olemaan A:n ensimmäinen coni, joten haluan tehdä siitä hänelle ikimuistoisen kokemuksen, joka saa häntä jatkamaan kiinnostustaan Japanista/Animesta, sekä Cosplaystä. Ja mikäli et pääse Traconiin niin äläs huoli minä ja A kirjoitamme siitä yhdessä blogiin, tai siis minä kirjoitan ja A kertoo millaista siellä oli :) Tietenkin kirjoitan itse myös ettei A pelkästään kaikke sanele.
6.8.2012
Voi JJ! MIksi aina sinä!
Raahasin itseni viikonloppuna läheisiin keskiaikaisiin markkinoihin, markkinat olivat hienot.
Oli erilaisia näytöksiä, tukin uitosta sepän takoamisiin. Myöskin ritareita ja keskiaikaisia tanssioita riitti, sekä ihmisä keskiaikaisissa vaatteissa oli silmänkantamattomiin.
Vaelleltuani vähän aikaa silmiini pisti sepän koju ja tältä kaulaani tarttui Thorin vasara, joka siis oli viikinkien ukkosen jumala, korun pitäisi tuottaa onnea, sekä suojella pahoilta hengiltä. Onnea se ei minulle tuonut sillä kas kummaa seuraavaksi huomasin toimivani tulkkina Belgialaiselle ritarille ja uteliaalle suomalais yleisölle, jotka tuttavani tapaan olivat kiinnostuneita ritarin varusteista, aluksi siis käänsin vain hänelle, mutta ihmisiä vain kasautui ja kasautui ympärillemme kuuntelemaan ja lomapäiväni alkoi tuntua työltä, sillä olenhan opas. Ritarikin siis jossain välissä huomasi ihmisten kuuntelevan hänen ja ystäväni välistä keskustelua, joten hän ihan pokkana käveli viereeni seisomaan aivan kuin olisin ollut hänen tulkkinsa ja minä katsoin tuttavaani ilmeellä joka sanoi nyt riitti livahdetaan pois tästä tilanteesta mulle ei makseta tulkkauksesta, sillä kyllä minun mielestäni tapahtuman pitäisi järjestää omat tulkit. Noh eihän me mihinkään päästy kun ritari alkaa sopottämään ranskaa ja ojentamaan minulle miekkaansa, enhän minä vähän ranskaa puhuneena ymmärtänyt kuin sanan sieltä täältä, sillä tulkkaus tuttavani ja ritarin välillä oli tapahtunut kokoajan ritarin rikkinäisellä englannilla, katson ritaria kysyvästi niin tämä vastaa minulle rikkinäisellä englannilla "You want to try?" No tottakai koska kyseessä olen minä otan rehvakkaana miekan kauniiseen käteeni ja kas kummaa huomaan että herra ritari pitää vielä miekan terästä kiinni ja katsoo minua tavalla joka viestittää älä huoli en päästä irti, siinä rupesi tämän Suomineidon silmä nykimään kun jannu kehtaa epäillä minun miekan pito kykyäni ja tokaisen kylmästi että velielläni on isompi miekka.. Haha Siitäs sait pal, tai niin minä luulin sillä tämä alkaa selittämään minulle että velieni miekka on siltä ja siltä vuosisadalta, muuten olisi ollut mielenkiintoista tietää lisää, mutta koska tietoa janoavat ihmiset takanani kokoajan huutelivat mitä se sanoo? mitä se sanoo? Päätin ottaa hatkat, joten hymähdin ritarille ystävällisesti sanoi au revouir ja katosin tuttavaani raahaten väkijoukkoon.. Muuten päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja ritarikin ystävällinen, eikä mikään huonon näköinenkään ;) ainoa huono puoli oli siis ne tungeksivat ihmiset, jotka vielä kehtasivat huutaa minulle käännä nyt, käännä nyt niinkuin olisin heille maksettu opas....
JJ over and out :)
Oli erilaisia näytöksiä, tukin uitosta sepän takoamisiin. Myöskin ritareita ja keskiaikaisia tanssioita riitti, sekä ihmisä keskiaikaisissa vaatteissa oli silmänkantamattomiin.
Vaelleltuani vähän aikaa silmiini pisti sepän koju ja tältä kaulaani tarttui Thorin vasara, joka siis oli viikinkien ukkosen jumala, korun pitäisi tuottaa onnea, sekä suojella pahoilta hengiltä. Onnea se ei minulle tuonut sillä kas kummaa seuraavaksi huomasin toimivani tulkkina Belgialaiselle ritarille ja uteliaalle suomalais yleisölle, jotka tuttavani tapaan olivat kiinnostuneita ritarin varusteista, aluksi siis käänsin vain hänelle, mutta ihmisiä vain kasautui ja kasautui ympärillemme kuuntelemaan ja lomapäiväni alkoi tuntua työltä, sillä olenhan opas. Ritarikin siis jossain välissä huomasi ihmisten kuuntelevan hänen ja ystäväni välistä keskustelua, joten hän ihan pokkana käveli viereeni seisomaan aivan kuin olisin ollut hänen tulkkinsa ja minä katsoin tuttavaani ilmeellä joka sanoi nyt riitti livahdetaan pois tästä tilanteesta mulle ei makseta tulkkauksesta, sillä kyllä minun mielestäni tapahtuman pitäisi järjestää omat tulkit. Noh eihän me mihinkään päästy kun ritari alkaa sopottämään ranskaa ja ojentamaan minulle miekkaansa, enhän minä vähän ranskaa puhuneena ymmärtänyt kuin sanan sieltä täältä, sillä tulkkaus tuttavani ja ritarin välillä oli tapahtunut kokoajan ritarin rikkinäisellä englannilla, katson ritaria kysyvästi niin tämä vastaa minulle rikkinäisellä englannilla "You want to try?" No tottakai koska kyseessä olen minä otan rehvakkaana miekan kauniiseen käteeni ja kas kummaa huomaan että herra ritari pitää vielä miekan terästä kiinni ja katsoo minua tavalla joka viestittää älä huoli en päästä irti, siinä rupesi tämän Suomineidon silmä nykimään kun jannu kehtaa epäillä minun miekan pito kykyäni ja tokaisen kylmästi että velielläni on isompi miekka.. Haha Siitäs sait pal, tai niin minä luulin sillä tämä alkaa selittämään minulle että velieni miekka on siltä ja siltä vuosisadalta, muuten olisi ollut mielenkiintoista tietää lisää, mutta koska tietoa janoavat ihmiset takanani kokoajan huutelivat mitä se sanoo? mitä se sanoo? Päätin ottaa hatkat, joten hymähdin ritarille ystävällisesti sanoi au revouir ja katosin tuttavaani raahaten väkijoukkoon.. Muuten päivä oli erittäin mielenkiintoinen ja ritarikin ystävällinen, eikä mikään huonon näköinenkään ;) ainoa huono puoli oli siis ne tungeksivat ihmiset, jotka vielä kehtasivat huutaa minulle käännä nyt, käännä nyt niinkuin olisin heille maksettu opas....
JJ over and out :)
29.7.2012
Here I come Japan!
No niin, jospa sitä sitten ottaisi itseään niskasta kiinni, ja kirjoittaisi tännekin asiasta tarkemmin jotain. Olen nimittäin huomenna suuntaamassa katseeni Japaniin, tarkemmin sanottuna Tokioon.
Matkaa onkin jo odoteltu puoli vuotta, mutta loppujen lopuksi aika on mennyt uskomatonta vauhtia. En vieläkään käsitä että huomenna se lähtö on. Reissulla tulen olemaan koko elokuun, ja tarkoituksena olisi päivittää henkilökohtaista blogiani, kuin myös tätäkin blogia reissun aikana.
Matkani siis alkaa huomenna niin, että suuntaan lähimpään ripsienpidennys paikkaan, ja hommaan itselleni kauniit räpsyttimet. Sitten hyppään bussiin (tai mahdollisesti veljen kyytiin), ja suuntaan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentoni Moskovaan lähtee kello 18:45, ja lennon kesto on puolitoista tuntia. Tämän jälkeen odottelen 22 tuntia Moskovassa (luit oikein), jonka jälkeen matka jatkuu Tokioon. Tokiossa tulen olemaan 1.8 aamupäivän aikoihin, eli aamuyöllä Suomen aikaa.
Matkalle en ole toki lähdössä yksin. Vanha luokkakaverini lähtee seuraksi, ja mukaan tulee myös nykyinen opiskelutoveri, mutta viimeksi mainittu saapuu Tokioon eri lennolla. En joudu siis viettämään yksin aikaani Moskovassa!! :D
Olen paiskinut töitä kuin hullu parin kuukauden ajan, mutta eilen oli sitten viimeinen työpäivä hetkeen. Loma onkin jo tervetullut, sillä työt eivät tahtoneet sujua enää kommelluksitta... Nyt ei sitten tarvi murehtia enää muusta kuin siitä, että saan itseni ehjänä Tokioon asti!
Tokiossa meitä odottaa sitten guest house- tyylinen asunto. Se sijaitsee melko lähellä Ikebukuroa, hyvien junayhteyksien läheisyydessä. Juuri eilen tsekkasin Google Mapsilla vähän sitä lähiympäristöä, ja kyllä siinä vähän alkoi perhoset lennellä mahassa. Käykää tekin ihmeessä kurkkaamassa minne oikein olemme menossa täältä.
Mainitsen myös täällä, että järjestän arvonnan henkilökohtaisen blogini Facebook-sivujen tykkääjien kesken. Palkinto tulee lähtemään suoraan Japanista voittajalle! Arvontapäivä sekä palkinnon sisältö ilmoitetaan myöhemmin molemmissa blogeissa, kuin myös Facebook-sivuilla. Tykkäämällä tästä sivusta, olet mukana mahtavassa arvonnassa!
Seuraava blogaus onkin sitten Suomen ulkopuolelta!
さようなら
Matkaa onkin jo odoteltu puoli vuotta, mutta loppujen lopuksi aika on mennyt uskomatonta vauhtia. En vieläkään käsitä että huomenna se lähtö on. Reissulla tulen olemaan koko elokuun, ja tarkoituksena olisi päivittää henkilökohtaista blogiani, kuin myös tätäkin blogia reissun aikana.
Matkani siis alkaa huomenna niin, että suuntaan lähimpään ripsienpidennys paikkaan, ja hommaan itselleni kauniit räpsyttimet. Sitten hyppään bussiin (tai mahdollisesti veljen kyytiin), ja suuntaan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentoni Moskovaan lähtee kello 18:45, ja lennon kesto on puolitoista tuntia. Tämän jälkeen odottelen 22 tuntia Moskovassa (luit oikein), jonka jälkeen matka jatkuu Tokioon. Tokiossa tulen olemaan 1.8 aamupäivän aikoihin, eli aamuyöllä Suomen aikaa.
Matkalle en ole toki lähdössä yksin. Vanha luokkakaverini lähtee seuraksi, ja mukaan tulee myös nykyinen opiskelutoveri, mutta viimeksi mainittu saapuu Tokioon eri lennolla. En joudu siis viettämään yksin aikaani Moskovassa!! :D
Olen paiskinut töitä kuin hullu parin kuukauden ajan, mutta eilen oli sitten viimeinen työpäivä hetkeen. Loma onkin jo tervetullut, sillä työt eivät tahtoneet sujua enää kommelluksitta... Nyt ei sitten tarvi murehtia enää muusta kuin siitä, että saan itseni ehjänä Tokioon asti!
Tokiossa meitä odottaa sitten guest house- tyylinen asunto. Se sijaitsee melko lähellä Ikebukuroa, hyvien junayhteyksien läheisyydessä. Juuri eilen tsekkasin Google Mapsilla vähän sitä lähiympäristöä, ja kyllä siinä vähän alkoi perhoset lennellä mahassa. Käykää tekin ihmeessä kurkkaamassa minne oikein olemme menossa täältä.
Mainitsen myös täällä, että järjestän arvonnan henkilökohtaisen blogini Facebook-sivujen tykkääjien kesken. Palkinto tulee lähtemään suoraan Japanista voittajalle! Arvontapäivä sekä palkinnon sisältö ilmoitetaan myöhemmin molemmissa blogeissa, kuin myös Facebook-sivuilla. Tykkäämällä tästä sivusta, olet mukana mahtavassa arvonnassa!
Seuraava blogaus onkin sitten Suomen ulkopuolelta!
さようなら
11.6.2012
Project Shiva... Is a go!
Tästä tulee varmasti kunnianhimoisin cosplay projectini ja siksi ajattelinkin alkaa kirjoittaa siitä ja sen valmistus prosessista täältä, aion siis tehdä Final Fantasy x:n Shivan, hullua ja vaikeaa eikö. Olen vasta aivan alkuvaiheessa, sillä nyt mietin mitä tarvitsen mihinkin ja mistä hankin mitäkin. Ja mistä teen mitäkin. Shivan hiuksista tulee luultavamminkin puvun hankalin osa, koska shivan ihoon voin käyttää spandexbody suittia, johon piirrän merkit itse kangas väreillä aivan kuin Hwoarang puvussani. Ja sivu hameeseen tarvitsen sifonkia, joten täytyypä alkaa raidaamaan kangaskauppoja... Ajattelin myöskin ostaa ihan normit valkoiset rintsikat joihin sitten kangas väreillä maalailen Shivan symbolin eli sen lumihiutaleen. Hiuksissa ajattelin koittaa netistä löytämääni hyvin yksinkertaista metodia, jossa normaalin peruukin hiukset on punottu vaahto-muovi tankojen päälle joten se näyttää yhtä isolta ja paksulta kuin Shiva. Paljon on vielä mietittävää ja sitäkin enemmän tekemistä, sillä voihan yllämainitut suunnitelmani vielä mennä ihan totaalisesti mönkään ja joudun kehittämään jotain uutta ideaa, mutta lupaan pitää teidät ajan tasalla.
JJ_Over and out
JJ_Over and out
31.5.2012
Coni lähestyy!
Ja samalla myös Team Finlandin eeppinen Road trip, ennen kuin Yo lähtee ihanaiseen Japaniin. Täytyy myöntää, että olen hieman katkeroitunut koska en pääse itse mukaan, muttas silti toivon Yo:lle Hyper uber mahtavaa matkaa, jonka tiedän siitä tulevankin ja muista Yo, skypen valityksellä olen aina turvanasi jos koti ikävä iskee tai muutenkin ;) sekä olen aina hengessä mukana. Muahahah sitä paitsi saankin tänä vuonna synttäri lahjani japanista, enkeli kuorollemme löytyy siis tekemistä muutenkin kuin jouluna. En olekkaan koskaan ennen odottanut näin kovasti omaa vanhenemistani.
Tarkoituksenamme on siis matkata Desuconiin Lahteen eeppisellä road tripillamme ja yöpyä yömme leirintä alueen teltassa, mahdollisesti juoden sakea ja kertoen kummitus juttuja, sekä ehkä myöskin harrastaa hullujen tarinoiden kirjoittamista. Tiedattehän sen pelin kun kirjoitat muutaman lauseen josta peität osan ja toinen jatkaa. Itse olen koniin pukeutumassa Rinoa Heartilly:ksi, Final Fantasy VIII:stä pääseepähän vaivalla vääntämäni proppi koe käyttöön, mukaan tietenkin lähtee maskottimme Kon, joka luultavammin pääsee kunniakkaasti Yo:n syliin ja Konin lisäksi matkalle tarttuu myös Squall Leonhart pehmoni, jonka olen Yo:lta saanut lahjaksi. Toivottavasti saamme myöskin coniin sään valtiaan puolellemme ja vesi sade ei pääse yllättämään niin kuin viimeksi Animeconissa, voi mikä kauhistus olikaan saada Hwoarang hiuksiani pysymään oikean tyylisesti vesi sateen liiskattua niitä jatkuvasti, tuulesta puhumattakaan AISH! Onneksi minulla oli Yo oma parturini, jonka kanssa niitä sitten jatkuvasti sörkein ja korjailin. Joten aurinkoinen coni sää kiitos! Honyan pukua en viitsi tässä mainitakaan koska en tiedä saako hän sitä valmiiksi ajoissa ja tulkoot se ylläriksi Yo:lle.
JJ over and out!
By the way: Sanon tätä aina MUISTA YO PALJON KUVIA JAPANISTA JA VIDEO KUVAA MYÖS!!! <3
Tarkoituksenamme on siis matkata Desuconiin Lahteen eeppisellä road tripillamme ja yöpyä yömme leirintä alueen teltassa, mahdollisesti juoden sakea ja kertoen kummitus juttuja, sekä ehkä myöskin harrastaa hullujen tarinoiden kirjoittamista. Tiedattehän sen pelin kun kirjoitat muutaman lauseen josta peität osan ja toinen jatkaa. Itse olen koniin pukeutumassa Rinoa Heartilly:ksi, Final Fantasy VIII:stä pääseepähän vaivalla vääntämäni proppi koe käyttöön, mukaan tietenkin lähtee maskottimme Kon, joka luultavammin pääsee kunniakkaasti Yo:n syliin ja Konin lisäksi matkalle tarttuu myös Squall Leonhart pehmoni, jonka olen Yo:lta saanut lahjaksi. Toivottavasti saamme myöskin coniin sään valtiaan puolellemme ja vesi sade ei pääse yllättämään niin kuin viimeksi Animeconissa, voi mikä kauhistus olikaan saada Hwoarang hiuksiani pysymään oikean tyylisesti vesi sateen liiskattua niitä jatkuvasti, tuulesta puhumattakaan AISH! Onneksi minulla oli Yo oma parturini, jonka kanssa niitä sitten jatkuvasti sörkein ja korjailin. Joten aurinkoinen coni sää kiitos! Honyan pukua en viitsi tässä mainitakaan koska en tiedä saako hän sitä valmiiksi ajoissa ja tulkoot se ylläriksi Yo:lle.
JJ over and out!
By the way: Sanon tätä aina MUISTA YO PALJON KUVIA JAPANISTA JA VIDEO KUVAA MYÖS!!! <3
29.5.2012
Crazy Bedtime Stories.
Keskiyön jälkeen kirjoitettuja, hetki hetkeltä hullummiksi meneviä tekstejä voi syntyä vain oikeissa olosuhteissa; väsyneenä, kauhuelokuvan jälkimainingeissa, JJ:n ja YoYo:n saadessa käsiinsä tyhjän valkoisen paperin ja hullut ideat. JJ:n kirjoitukset sinisellä ja YoYo:n punaisella.
Kaksi kaverusta
Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö. Kaksi kaverusta yrittivät keksiä tekemistä.
He olivat tunteneet toisensa jo kauan, ja yleensä heillä ei ollut puutetta tekemisestä. Tänään oli kuitenkin toisin. Sade piiskasi äänekkäästi ulkona, ja kaverukset istuivat tylsistyneinä sohvalla.
He vaelsivat pihalle katsomaan kuka siellä niin äänekkäästi mökästi. He yllättyivät löytäessään pihalta pelkkää tyhjyyttä. Peloissaan he ryntäsivät takaisin sisätiloihin, ja istahtivat jälleen sohvalle, mutta tällä kertaa hengästyneinä ja säikkyinä. Sade tuntui piiskaavan taloa hetki hetkeltä yhä enemmän, ja kaverusten oli vaikea päätellä, mitkä äänet johtuivat sateesta, ja mitkä puolestaan jostakin muusta. Ennen kuin tytöt ehtivät kissaa sanoa, viereisestä huoneesta kuului äänekäs tömähdys.
Aargh, molemmat huusivat kunnes toisen kaveruksen silmät kirkastuivat: "Vihdoin Kaname-sama pehmoni on saanut elämän. Toivoin niin tähdenlennolta!" Mutta ennen kuin toinen kaveruksista ehti vastaamaan, toinen oli jo ehtinyt ovelle huutaen Kaname-sama, mutta heidän kauhukseen heidän edessään ei ollut Kuran Kaname, vaan jotain, mikä sai kaverukset melkein pissaamaan housuun. Kalpea, kuolaa valuttava, verenhimoinen Level E tuijotti tyttöjä pistävillä punaisilla silmillään.
Hiyaa! huutojen saattelemana tytöt kävivät päälle kuin yleiset syyttäjät, sillä heitä ei ketään mulkoillut, oli silmät sitten punaiset, keltaiset tai vaikka lilat, ja tälle tyypille se selviäisi vaikeimman kautta. Eivät tytöt turhaan olleet kasvaneet metsästäjä perheissä; toinen tytöistä vetäisi esiin katanan, joka oli melkein suurempi kuin tyttö itse, ja toinen löi kätensä yhteen ja erikseen, jolloin tyhjästä ilmestyi vanha nahkakantinen kirja. "Pian toivot, ettet olisi astunut tähän taloon", sanoi toinen tytöistä hyökätessään katana tanassa kohti punasilmäistä hirviötä. Toinen tytöistä puolestaan alkoi mumista, saaden vanhan kirjan sivut liikkumaan itsestään. "Hah, jopa mäkin pystyn tohon!" sanoi toinen tytöistä vakuuttumatta. "Niin just, jos sä haluat rispektiä niin näytä jotain parempaa." Siitäkös se tyyppi innostui ja pisti ranttaliksi, jolloin naapurin mummo kutsui poliisit, jotka veivät tytöt kamarille häiriökäyttäytymisen vuoksi. "MITÄ VITTUA; ME EI TEHTY MITÄÄN!! SE OLI SE LEVEL E, verenhimoinen vampyyri, joka tappaa kaikki, KAIKKI, ellei ME pysäytetä sitä!! Tätä eivät poliisit nielleet, eikä tuomari, joka passitti molemmat tytöt loppuelämäksi mielisairaalan suljetulle osastolle. Mutta pidä varasi... Tarina kertoo, että tytöt onnistuivat pakenemaan, ja saattavat tälläkin hetkellä odottaa oikeaa aikaa iskeä... Sinun sänkysi alla.
Kauan sitten, kaukana jossain.
Olipa kerran, kauan kauan sitten, kaukaisessa maassa , kauimmaisessa läänissä ja kauimmaisessa kylässä, kaukainen talo, jossa oli kauan kauan sitten asunut kaukainen tyttö, joka oli tullut kerran kauan kauan sitten sinne, kaukaisesta maasta. Koska tyttö oli kotoisin kaukaisesta maasta, kesti hänen puheensakin kauan, oli hänellä vähän tai paljon sanottavaa, sekä oli hänellä myöskin kaukaisia ystäviä, jotka olivat hieman omalaatuisia. Tälläkin kertaa hän löysi ystävänsä ahdistelemasta korealaista motoristia, joka pelkäsi heitä niin, että piiloutui häntä jahdanneen japanilaisen miehen selän taakse, mikä sai kaukaisen tytön ystävien nenät vuotamaan ja huutamaan: Yaoi! Yaoi! Yaoi!, mitä se ikinä tarkoittikaan. Paidat lentelivät, ja näkyi yhä enemmän ihoa... sekä verta, jota lensi ystävien sieraimista kaukaisen tytön kaukaisen talon lattialle. Keppi tanassa, toinen miehistä lähestyi toista miestä, ja samaa tahtia punehtui tyttöjen posket. Korealainen katsoi kauhuissaan ympärilleen; joko nuo kaameat tytöt, tai hänen perverssi japanilainen rivalinsa. Valinta kävi helposti, hänen ruskeat silmänsä vääristyivät kauhusta ja Yah huudon saattelemana hän yritti paeta. Tytöt huusivat hänen peräänsä:"Pysäyttäkää tuo bishounen!", ja kaukana asuva tyttö häpesi ystäviään.
Yhtäkkiä maa alkoi täristä ja väristä. Maahan repesi isoja railoja, joista tytön kauhuksi ilmestyi valtavia lonkeroita, jotka kietoutuivat hänen ympärilleen, saaden tytön vaatteet repeytymään riekaleiksi. Tyttö alkoi itkeä ja parkua, hän huusi apua minkä keuhkoistaan lähti, ja hänestä alkoi tuntua ettei kukaan kuulisi häntä, mutta viime tinkaan paikalle saapui Vegeta, joka jysäytti lonkerot taivaan tuuliin Big Bang Attackillä. Jäljelle jäi vain tytön savuava, karrelle palanut alaston ruumis. Poliisit hämmentyivät löydöstään, mutta eivät koskaan saaneet kiinni tekijää, ja vielä tänäkin päivänä kaupungin yllä vaanii pelko, että kaukaisen maan polttosurmaaja iskee jälleen.
Ladan MYSTEERI
Salaperäinen natina kuului yön pimeydestä. Pimeydestä pilkisti vain outo näky; mysteerinen vanha Lada, joka nitisi ja keikkui oudosti metsän siimeksessä. Myös metsän eläimet karttoivat tätä kyseistä Ladaa, sillä se oli jo viikottainen vieras keskellä korpea. Aina se keikkui ja nitisi, metsänvartijan mukaan se pelotti ja valtasi eläinten elinalueen. Mutta tällä kertaa sille tulisi stoppi, sillä olihan hän kunnioitettu metsänvartija , joka puolsi eläinten oikeuksia. Ja eläimiähän ihmisetkin olivat, ja metsänvartija puolsi erityisesti eläinten oikeuksia lisääntyä. Joten nähdessään mitä keinuvassa Ladassa oli meneillään, päätti metsänvartija istahtaa kannolle ja kuunnella luonnon ääniä. Siltikään hän ei saanut Ladan kuvatusta mielestään, se peto, jota Ladaksikin kutsuttiin, oli pysäytettävä. hän hiipi Ladan luo ja repäisi oven auki ja kauhukseen hän näkikin kaksi nuorta miestä sixpackin kimpussa. "Ei jumalauta, sä oot ku Jumalan lahja. Me ollaan yritetty saada näitä kaljoja tästä jo tunnin ajan, tuloksetta. Janohan tässä alkaa tulla." Metsänvartija tuijotti poikia epäuskoisesti; olivatko nämä pojat saaneet koko Ladan jytisemään touhuillaan. Nyt hänellä heräsi kysymys, mitä kammotuksia pojat tekivät Ladassa ja pelottelivat eläin raasuja. Suorasukainen metsänvartija kysyi pojilta suoraan: "Mitä oikein teitte autossa?". Apukuskin paikalla istunut punastui ja arasteli aihetta, mutta kuski tokaisimetsänvartijalle: "Mitä se sulle kuuluu. Et sä mikään kyttä oo. Jätä meidät touhilee rauhassa vanhus." "Jaa vanhus, antakaa kun vanhus näyttää teille mallia." Metsänvartija tarttui sixpackiin (enkä nyt tarkoita poikien vatsalihaksia) ja alkoi ähistä ja puhista. Lada heilui kuin viimeistä päivää, ja metsänvartijan otsalle alkoi muodostua hikipisaroita. Hän survaisi kunnolla, mutta pojat katsoivat hänbtä pettyneenä. "Hei ukko, etkö muka parempaan pysty? Kuski kysyi ja metsänvartija häpeissään pudisti päätään, ja katosi metsän siimekseen. "Niin just, juokse vaan karkuun luuseri!", kuski huusi ikkunasta samalla kun kaasutti Ladalla pois metsästä, niin että karvanopat heiluivat.
Kaksi kaverusta
Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö. Kaksi kaverusta yrittivät keksiä tekemistä.
He olivat tunteneet toisensa jo kauan, ja yleensä heillä ei ollut puutetta tekemisestä. Tänään oli kuitenkin toisin. Sade piiskasi äänekkäästi ulkona, ja kaverukset istuivat tylsistyneinä sohvalla.
He vaelsivat pihalle katsomaan kuka siellä niin äänekkäästi mökästi. He yllättyivät löytäessään pihalta pelkkää tyhjyyttä. Peloissaan he ryntäsivät takaisin sisätiloihin, ja istahtivat jälleen sohvalle, mutta tällä kertaa hengästyneinä ja säikkyinä. Sade tuntui piiskaavan taloa hetki hetkeltä yhä enemmän, ja kaverusten oli vaikea päätellä, mitkä äänet johtuivat sateesta, ja mitkä puolestaan jostakin muusta. Ennen kuin tytöt ehtivät kissaa sanoa, viereisestä huoneesta kuului äänekäs tömähdys.
Aargh, molemmat huusivat kunnes toisen kaveruksen silmät kirkastuivat: "Vihdoin Kaname-sama pehmoni on saanut elämän. Toivoin niin tähdenlennolta!" Mutta ennen kuin toinen kaveruksista ehti vastaamaan, toinen oli jo ehtinyt ovelle huutaen Kaname-sama, mutta heidän kauhukseen heidän edessään ei ollut Kuran Kaname, vaan jotain, mikä sai kaverukset melkein pissaamaan housuun. Kalpea, kuolaa valuttava, verenhimoinen Level E tuijotti tyttöjä pistävillä punaisilla silmillään.
Hiyaa! huutojen saattelemana tytöt kävivät päälle kuin yleiset syyttäjät, sillä heitä ei ketään mulkoillut, oli silmät sitten punaiset, keltaiset tai vaikka lilat, ja tälle tyypille se selviäisi vaikeimman kautta. Eivät tytöt turhaan olleet kasvaneet metsästäjä perheissä; toinen tytöistä vetäisi esiin katanan, joka oli melkein suurempi kuin tyttö itse, ja toinen löi kätensä yhteen ja erikseen, jolloin tyhjästä ilmestyi vanha nahkakantinen kirja. "Pian toivot, ettet olisi astunut tähän taloon", sanoi toinen tytöistä hyökätessään katana tanassa kohti punasilmäistä hirviötä. Toinen tytöistä puolestaan alkoi mumista, saaden vanhan kirjan sivut liikkumaan itsestään. "Hah, jopa mäkin pystyn tohon!" sanoi toinen tytöistä vakuuttumatta. "Niin just, jos sä haluat rispektiä niin näytä jotain parempaa." Siitäkös se tyyppi innostui ja pisti ranttaliksi, jolloin naapurin mummo kutsui poliisit, jotka veivät tytöt kamarille häiriökäyttäytymisen vuoksi. "MITÄ VITTUA; ME EI TEHTY MITÄÄN!! SE OLI SE LEVEL E, verenhimoinen vampyyri, joka tappaa kaikki, KAIKKI, ellei ME pysäytetä sitä!! Tätä eivät poliisit nielleet, eikä tuomari, joka passitti molemmat tytöt loppuelämäksi mielisairaalan suljetulle osastolle. Mutta pidä varasi... Tarina kertoo, että tytöt onnistuivat pakenemaan, ja saattavat tälläkin hetkellä odottaa oikeaa aikaa iskeä... Sinun sänkysi alla.
Kauan sitten, kaukana jossain.
Olipa kerran, kauan kauan sitten, kaukaisessa maassa , kauimmaisessa läänissä ja kauimmaisessa kylässä, kaukainen talo, jossa oli kauan kauan sitten asunut kaukainen tyttö, joka oli tullut kerran kauan kauan sitten sinne, kaukaisesta maasta. Koska tyttö oli kotoisin kaukaisesta maasta, kesti hänen puheensakin kauan, oli hänellä vähän tai paljon sanottavaa, sekä oli hänellä myöskin kaukaisia ystäviä, jotka olivat hieman omalaatuisia. Tälläkin kertaa hän löysi ystävänsä ahdistelemasta korealaista motoristia, joka pelkäsi heitä niin, että piiloutui häntä jahdanneen japanilaisen miehen selän taakse, mikä sai kaukaisen tytön ystävien nenät vuotamaan ja huutamaan: Yaoi! Yaoi! Yaoi!, mitä se ikinä tarkoittikaan. Paidat lentelivät, ja näkyi yhä enemmän ihoa... sekä verta, jota lensi ystävien sieraimista kaukaisen tytön kaukaisen talon lattialle. Keppi tanassa, toinen miehistä lähestyi toista miestä, ja samaa tahtia punehtui tyttöjen posket. Korealainen katsoi kauhuissaan ympärilleen; joko nuo kaameat tytöt, tai hänen perverssi japanilainen rivalinsa. Valinta kävi helposti, hänen ruskeat silmänsä vääristyivät kauhusta ja Yah huudon saattelemana hän yritti paeta. Tytöt huusivat hänen peräänsä:"Pysäyttäkää tuo bishounen!", ja kaukana asuva tyttö häpesi ystäviään.
Yhtäkkiä maa alkoi täristä ja väristä. Maahan repesi isoja railoja, joista tytön kauhuksi ilmestyi valtavia lonkeroita, jotka kietoutuivat hänen ympärilleen, saaden tytön vaatteet repeytymään riekaleiksi. Tyttö alkoi itkeä ja parkua, hän huusi apua minkä keuhkoistaan lähti, ja hänestä alkoi tuntua ettei kukaan kuulisi häntä, mutta viime tinkaan paikalle saapui Vegeta, joka jysäytti lonkerot taivaan tuuliin Big Bang Attackillä. Jäljelle jäi vain tytön savuava, karrelle palanut alaston ruumis. Poliisit hämmentyivät löydöstään, mutta eivät koskaan saaneet kiinni tekijää, ja vielä tänäkin päivänä kaupungin yllä vaanii pelko, että kaukaisen maan polttosurmaaja iskee jälleen.
Ladan MYSTEERI
Salaperäinen natina kuului yön pimeydestä. Pimeydestä pilkisti vain outo näky; mysteerinen vanha Lada, joka nitisi ja keikkui oudosti metsän siimeksessä. Myös metsän eläimet karttoivat tätä kyseistä Ladaa, sillä se oli jo viikottainen vieras keskellä korpea. Aina se keikkui ja nitisi, metsänvartijan mukaan se pelotti ja valtasi eläinten elinalueen. Mutta tällä kertaa sille tulisi stoppi, sillä olihan hän kunnioitettu metsänvartija , joka puolsi eläinten oikeuksia. Ja eläimiähän ihmisetkin olivat, ja metsänvartija puolsi erityisesti eläinten oikeuksia lisääntyä. Joten nähdessään mitä keinuvassa Ladassa oli meneillään, päätti metsänvartija istahtaa kannolle ja kuunnella luonnon ääniä. Siltikään hän ei saanut Ladan kuvatusta mielestään, se peto, jota Ladaksikin kutsuttiin, oli pysäytettävä. hän hiipi Ladan luo ja repäisi oven auki ja kauhukseen hän näkikin kaksi nuorta miestä sixpackin kimpussa. "Ei jumalauta, sä oot ku Jumalan lahja. Me ollaan yritetty saada näitä kaljoja tästä jo tunnin ajan, tuloksetta. Janohan tässä alkaa tulla." Metsänvartija tuijotti poikia epäuskoisesti; olivatko nämä pojat saaneet koko Ladan jytisemään touhuillaan. Nyt hänellä heräsi kysymys, mitä kammotuksia pojat tekivät Ladassa ja pelottelivat eläin raasuja. Suorasukainen metsänvartija kysyi pojilta suoraan: "Mitä oikein teitte autossa?". Apukuskin paikalla istunut punastui ja arasteli aihetta, mutta kuski tokaisimetsänvartijalle: "Mitä se sulle kuuluu. Et sä mikään kyttä oo. Jätä meidät touhilee rauhassa vanhus." "Jaa vanhus, antakaa kun vanhus näyttää teille mallia." Metsänvartija tarttui sixpackiin (enkä nyt tarkoita poikien vatsalihaksia) ja alkoi ähistä ja puhista. Lada heilui kuin viimeistä päivää, ja metsänvartijan otsalle alkoi muodostua hikipisaroita. Hän survaisi kunnolla, mutta pojat katsoivat hänbtä pettyneenä. "Hei ukko, etkö muka parempaan pysty? Kuski kysyi ja metsänvartija häpeissään pudisti päätään, ja katosi metsän siimekseen. "Niin just, juokse vaan karkuun luuseri!", kuski huusi ikkunasta samalla kun kaasutti Ladalla pois metsästä, niin että karvanopat heiluivat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)